Kuuletteko, näettekö?

Eeva Tikka
Johdantosanoista ja saamasta Kristillisen Taideseuran 
100-v juhlamessussa

Kristillisen Taideseuran juhlavuosi merkitsee seuran jäsenille ja sen ystäville katsetta menneeseen. Se herättää kiitollisuuteen ja havahduttaa kaikkeen siihen arvokkaaseen, mitä menneet sukupolvet ovat saaneet aikaan.

Juhlavuosi haastaa myös katsomaan tulevaisuuteen avoimesti ja avarasti, analysoimaan aikamme ja sen taiteen ominaispiirteitä ja kulkemaan eteenpäin sekä muuttuen että muutosta aikaan saaden. 100-vuotisjuhlamessu ja juhlat pidettiin Temppeli-aukion kirkossa Marian ilmestyspäivänä 24.3.2019.

Sydämeni riemuitsee Herrasta,
Herra nostaa minun pääni pystyyn.
1. Sam. 2:1

Ajassa ja paikassa

Seuran pitkäaikainen puheenjohtaja Tauno Sarantola toteaa Helsingin Sanomien haastattelussa 10.9.2000 näin:
– Seuran näkyvin saavutus Helsingissä on Temppeliaukion kirkon rakentaminen, sillä seuran jäsenet tukivat voimakkaasti suurhanketta. Sitä ehdottivat ja ajoivat aikoinaan Hilja Haahti ja hänen miehensä säveltäjä Ilmari Krohn.
Oli siis upeaa juhlia ja julkaista Irja Aro-Heinilän kokoama juhlakirja Ikkunasta näkee ulos ja sisälle, Taiteen polkuja 1919–2019 juuri Temppeliaukion kirkossa.

Omat juureni ovat vahvasti Temppelikallion maisemissa. Lapsena ennen kirkon rakentamista kalliot toimivat leikkipaikkana ja joskus jopa pyykkien kuivattamiskalliona. Myöhemmin leikkipaikkani vaihtui työpaikaksi.

Tämä tila puhuu

Kuuletteko – nyt on

Pyhä – täynnä enkelin siipien havinaa
Pyhä – täynnä lupausta
Pyhä –
täynnä mahdottoman muuttumista mahdolliseksi
Niin kuuluu olla – Marianpäivänä,
Kristillisen Taideseuran 100-vuotissyntymäpäivänä,
meidän kaikkien juhlapäivänämme! 

Näettekö, tilalla on väliä? Tulemme avaraan, lämpimään tilaan. Tämän kirkon kaunistuksena olette te, elävät kivet – katsotaan ympärillemme. Katsotaan ylös – 22 kilometrin pituista kuparilankaa kirkon kupolikatossa geometrisen tarkassa kuviossa. Katsotaan sivuille – vapaamuotoisesti louhittua kalliota. Siinä Jumalan täydellisyys ja ihmisen rosot kohtaavat. Kaikki ympärillämme kertoo tarinaa, tarinaa ikiaikaisesta rakkaudesta.

Kirkkoon tullaan ja on tultu perinteisesti kastemaljan kautta. Kauko Moision takomat kastemalja, krusifiksi alttarilla, kynttiläjalat, maljakko – kaikki esineet kirkossa liittävät meidät vuosituhansien jatkumoon, Jumalan pelastussuunnitelmaan.

Kirkon tekstiilit puhuvat myös omaa kieltään. Nyt on kirkas Juhla – Marian ilmestyspäivä – kääriydymme valkeaan valoon. Kirkkotekstiilit on suunnitellut tekstiilitaiteilija Tellervo Strömmer.

Kirkon arkkitehdeille Timo ja Tuomo Suomalaiselle lähetämme erityiset kiitoksemme. He ovat kirkkoa suunnitellessaan ja samalla Suursaaren kadotettua kotiaan ajatellessaan luoneet kutsuvan tilan – ei ainoastaan meille lähellä oleville, vaan kaikille kansoille, kaikille vaeltajille, kaikille kotiaan etsiville.

Kuuletteko – enkelin siipien havinaa!
Musiikissa, kuorolauluissa, uruissa, virsissä, 
puheissa, rukouksissa!
Näettekö – kirkkotilan ja täällä vierailevien, elävien kivien,
äärettömän arvon!

Kristillisen Taideseuran perustajan Hilja Haahden suomentama Virsi 30, Maa on niin kaunis, johdatti kirkkokansan saarnatekstin (Luukas 1:26-38) myötä ajattelemaan kahta Mariaa.

Maria ja Hilja

Päivän sankari Maria, tuleva äiti, katsoo toista päivän sankaria, Hilja Haahtea, 100-vuotiaan Kristillisen Taideseuran alullepanijaa lempeästi. Hiljaa, kulttuurikodin tyttöä, runoilijaa, kauneutta ja totuutta rakastavaa, Jumalan tahtoa kaikessa kyselevää, tulisieluista nuorta naista. Mikä yhdistää näitä kahta naista?

He elivät ajassa. He elivät aikaansa edellä. He tekivät kysymyksiä. He luottivat. He elivät Jumalan johdatuksessa. He elivät taisteluissa. Marian sydämen läpi kävi miekka. Oman elämänsä myrskyissä Hilja kirjoitti runon:

Sinun rauhasi anna mulle,
elon kohtalot kirkastain,
en mä pyytänyt tyyntä tietä,
sinun tahtosi tietä vain.

Isän silmä sä hellin valvo,
isän rakkaus johda, vie,
koti taivahan kohta siintää,
kotipolku on armon tie. 

Marianpäivä on valikoitunut Kristillisen Taideseuran vuosijuhlapäiväksi seuran alkutaipaleelta asti.
Ajankohta liittyy seuran yhdistysrekisteriin hyväksymiseen 15.3.1919 itsenäisen Suomen ensimmäisenä rekisteröitynä yhdistyksenä. Mutta Marian ilmestyspäivä on seuralle ja meille taiteen ystäville muutakin. Se on ilon, innoituksen ja inspiraation lähde.