Martti Laitinen
Martti Laitinen on musiikin ja filosofian maisteri sekä väitellyt kirkkomusiikin alan tohtoriksi Taideyliopistossa.
Taidetta koskevan pohdinnan kestoaihe on kysymys siitä, onko taide ensisijaisesti päämäärä itsessään vai väline jonkin muun päämäärän saavuttamiseksi. Näiden kahden näkökulman välinen jännite vaikuttaa taidetta koskeviin valintoihin, joita yksilöt, ryhmät ja kulttuuriset instituutiot tekevät joka päivä.
Tutkintoni otsikko on Liturgisen musiikin suunnittelu ja toteutus taiteellisesti hedelmällisessä vuorovaikutuksessa muun sisällön kanssa. Opin- ja taidonnäytteessäni olen pyrkinyt toteuttamaan laajoja ja esteettisesti perusteltuja musiikillisia kokonaisuuksia liturgisessa kontekstissa. Tähän aiheeseen otin kolme tavoitteellista näkökulmaa.
Näkökulmat
Ensimmäinen näkökulma liittyy soitinten hallintaan. Olen halunnut kehittyä urkurina ja musiikinjohtajana. Samalla olen tutkinut näiden alojen vuorovaikutusta kirkkomuusikkoudessa. Alan moninaisuus ja sille luonteva multi-instrumentalismi on edellyttänyt myös näiden alojen opiskelua yleisellä tasolla.
Toinen näkökulma liittyy liturgiseen kontekstiin. Olen tahtonut syventää jumalanpalvelusmusiikin suunnittelua ja toteutusta koskevaa ymmärrystäni siten, että liturgian tekstit, muoto ja affektit toimivat innoituksen lähteinä ja työvälineinä. Liturgia ei ole antanut minulle valmiita ohjelmistollisia, sisällöllisiä tai toteutuksellisia ratkaisuja, mutta se on auttanut minua tekemään valintoja ja toiminut työni heijastuspintana.
Kolmas näkökulma liittyy tutkinnon ohjelmistoon. Olen pyrkinyt perehtymään kahteen keskeiseen kirkkomusiikin ohjelmistotyyppiin eli virsilauluun ja ns. gregoriaaniseen kirkkolauluun sekä muuhun niihin perustuvaan musiikkiin. Jatkotutkinnossani olen myös pyrkinyt koettelemaan näiden alueiden rajoja ja problematisoimaan näitä käsitteitä.
Kaikkiin kolmeen näkökulmaan olen tavoitellut persoonallista otetta, jossa kuuluisi myös oma ääneni. Olen siis pyrkinyt sekä seisomaan omilla jaloillani että tukeutumaan liturgian sisältöön. Voidaan kysyä, onko tässä ristiriita. Kuusi jatko-opintovuotta ovat osoittaneet, että nämä kaksi asiaa voivat toteutua samanaikaisesti. Tämä on vaatinut aikaa, ajatustyötä ja myös laajoja tukiopintoja.
Neljä säiettä
Tutkinnon ohjelmisto jakautui neljään osa-alueeseen, joita kutsun tutkinnon säikeiksi.
Ensimmäinen säie koostui historiallisista teoksista, jotka sisältävät kokonaisen liturgisen tilaisuuden. Tähän säikeeseen kuului kaksi Ilmari Krohnin säveltämää teosta: iltarukoushetki Tie, totuus ja elämä vuodelta 1939 ja sanajumalanpalvelukseksi sävelletty Johannes-passio vuodelta 1940.
Tutkinnon toinen säie koostui uusista teoksista, jotka niin ikään sisältävät kokonaisen liturgisen tilaisuuden. Tähän säikeeseen kuului kaksi säveltäjä Markus Virtaselta tilaamaani teosta: keskipäivän rukoushetki Sinä olet jo läsnä vuosilta 2011–12 sekä Psalmimessu vuosilta 2014–15.
Kolmannessa säikeessä paneuduin monipuolisesti klassiseen liturgiseen urkujensoittoon. Valitsin, laadin ja improvisoin urkumusiikkia sekä liturgisten sävelmien ja virsien urkusovituksia kahteen tilaisuuteen: Helsingin tuomiokirkossa vietettyyn aamurukoushetkeen ja Temppeliaukion kirkossa vietettyyn pääsiäisaamun messuun.
Tutkinnon neljäs säie oli eräänlainen tutkimusmatka: siinä pyrin kehittämään liturgiselle musiikille uudenlaisia muotoja ja toteutustapoja. Yhdistin pyhiin tilanteisiin kaksi länsimaisessa taidemusiikissa keskeistä sävellysmuotoa: sonaatin ja sinfonian. Helsingin tuomiokirkossa vietetty rukoushetki päivän päättyessä sisälsi neljä improvisaatiota, joilla oli kokeellinen suhde tilaisuuden muotoon ja jotka muodostivat yhdessä niin sanotun kompletoriosonaatin. Johanneksenkirkossa vietetyssä poikkitaiteellisessa jumalanpalveluksessa yhdistyivät tanssi, kaunokirjalliset tekstit, Jean Sibeliuksen viidennestä sinfoniasta laatimani urkusovitus sekä taidelähtöisesti suunniteltu liturginen järjestys.
Jokaisessa neljästä säikeestä oli siis yksi laajamuotoinen jumalanpalvelus ja yksi rukoushetki. Neljä rukoushetkeä vietettiin saman päivän aikana. Yhteensä tutkintooni liittyi siis viisi jumalanpalvelusta, joista yksi oli näiden rukoushetkien muodostama kokonaisuus.
Muusikon työskentelyn elementtejä
Musiikin lisäksi tutkintooni kuuluu tutkielma, jonka otsikko on Muusikon taiteellinen työ ja liturginen konteksti.
Tutkielmassani en ole pyrkinyt selvittämään taiteellisen prosessin universaaleja lakeja vaan esittämään päätelmiä omasta työskentelystäni. Tarkastelemissani prosesseissa voidaan havaita neljä samaa elementtiä: esteettinen kokemus, musiikkia koskeva ymmärrys, musiikin ja liturgian suhdetta koskeva ymmärrys ja taiteellinen toiminta. Prosessien muoto on eräänlainen ympyrä – tai spiraali – jossa nämä elementit seuraavat toisiaan samassa järjestyksessä yhä uudelleen. Kunkin prosessin ominaisluonteen kannalta erityisen merkittävää on se, mistä elementistä prosessi lähtee liikkeelle. Muusikon tuleekin ottaa vakavasti se, millä lailla hänen yksilöllisyytensä vaikuttaa hänen työskentelyynsä. Siinä paras asiantuntija on hän itse – ei oppikirja, ei opettaja eikä myöskään työnantaja.